Ihmisen Ikävä Toisen Luo
Mikko AlataloVersion1
90
Chords in this song
Strum
D-DU-UDU
Ei mun takki kaipaa neulaa, ei lankaa,
mutta sielu kaipais seuraa parempaa.
Ei näissä kapakoissa kuule runoa, ei tankaa,
pelkkää juopunutta puheen sorinaa.
Nuo kasvot miestenhuoneen peilissä, joita tuijotan,
ei ne minun oo, vaan omaisuutta ryyppyporukan.
Mutta yksi seikka tässä sentään lohduttaa,
se, että sinä olet voinut mua joskus rakastaa.
Cmaj7
G
On silti hyvä, ettet näe minua nyt, +-+-+-+-+-+
| | ¤ | | |
Em
en tahdo, että vuokseni sä järkytyt. | ¤ | | | |
+-+-+-+-+-+
Kun mennyt kaikki on, niin jäljelle jää vain tuo,
Gmaj7
ihmisen ikävä toisen luo. | | | | | |
+-+-+-+-+-+
| | | | | ¤
+-+-+-+-+-+
¤ | | | ¤ |
Kai vaadin liikaa, enkä itseäni kestä selvin päin.
Se on sama, rokuliinko jään vai töihinkö mä meen.
Mä tiedän, etten tulevaisuutta tehdä voi näin,
mut kunhan selviäsi nyt edes huomiseen.
Käyn yksin taisteluni täällä, ja jos voitan kuka ties,
seisoo ovellasi vanha mestari.
Oon ehkä juoppo, mutta sen verran herrasmies,
etten tahdo täsää vaiheessa olla sulle vaivaksi.
On silti hyvä, ettet näe minua nyt,
en tahdo, että vuokseni sä järkytyt.
Kun mennyt kaikki on, niin jäljelle jää vain tuo,
ihmisen ikävä toisen luo.
Source: Songsterr · Rights holder? Request removal.
Readable chord sheet for Ihmisen Ikävä Toisen Luo by Mikko Alatalo
[Em] [Am] [B7]
Ei mun [Em]takki kaipaa neulaa, ei [Am]lankaa,
mutta [D7]sielu kaipais seuraa parem[G]paa.
Ei näi[Am]ssä kapakoissa k[Em]uule runoa, ei tankaa,
pelkk&aum[F#7]l;ä juopunutta pu[B7]heen sorinaa.
Nuo kasvot [Em]miestenhuoneen peiliss&aum[Am]l;, joita tuijotan,
ei ne [D7]minun oo, vaan omaisuutta [G]ryyppyporukan.
Mutta [Am]yksi seikka tässä [Em] sentään lohduttaa,
se, ett&au[F#7]ml; sinä olet voi[B7]nut mua joskus [Em]rak[Cmaj7]astaa.[B7]
[Cmaj7]
[Am7] [D7] [G]
On silti hyvä, ettet näe minua nyt, +-+-+-+-+-+
| | ¤ | | |
[Am] [B7] [Em] [B7] [Em]
en tahdo, että vuokseni sä järkytyt. | ¤ | | | |
+-+-+-+-+-+
Kun mennyt [Am7]kaikki on, niin [D7]jälje[Gmaj7]lle jä[C#];ä vain tuo,
[Gmaj7]
ihmisen ikävä toisen luo. | | | | | |
+-+-+-+-+-+
| | | | | ¤
+-+-+-+-+-+
¤ | | | ¤ |
[B7]Kai vaadin [Em]liikaa, enkä itseäni [A]kestä selvin päin.
Se on [D7]sama, rokuliinko jään vai t&ou[G]ml;ihinkö mä meen.
Mä tied[Am]än, etten tulev[Em]aisuutta tehdä voi näin,
mut kunhan [F#7]selviäsi nyt edes [B7]huomiseen.
Käyn yk[Em]sin taisteluni tää[Am]llä, ja jos voitan kuka ties,
seisoo [D7]ovellasi vanha [Em]mestari.
Oon [Am]ehkä juoppo, mutta sen ver[Em]ran herrasmies,
etten [F#7]tahdo täsää va[B7]iheessa olla s[Em]ull[Cmaj7]e vai[B7]vaksi.
On silti [Am7]hyvä, et[D7]tet nä[G]e minua nyt,
en [Am]tahdo, ett&au[B7]ml; vuokseni[Em] s[B7]&au[Em]ml; järkytyt.
Kun mennyt [Am7]kaikki on, niin [D7]jälje[Gmaj7]lle jä[C#];ä vain tuo,
[C7]ihmisen ikä[B7];vä[Em] tois[Am]en [B7+9]luo. [Em]