Matka

[D] [A] [Bb] [A]

[D]Hän nostaa kätens&a[A]uml; viimeisen kerran

Tarttuak[Bb]seen korteen pe[A]lastavaan

Viimeisen [D]kerran kohoaa [A]kasvot, p&a[Bb]uml;ättyv[A]ät hymyyn viimeiseen

Viel&[D]auml; kerran loist[A]avat silm&au[Bb]ml;t, liian[A] kauniit sammumaan

Ne k[D]ertoo mat[A]kan pä&[Bb]auml;ttyneen[A] ja uuden alkaneen

[D]Al[A]ka[Bb]nee[A]n. [D]  [A] A[Bb]lka[A]neen.

Kertsi:

Matka [D]nopea kuin t[Bb]uuli sai h&[F]auml;net ki[A]ihtymään.

Mu[D]stan sek&au[Bb]ml; valkoisen h&au[F]ml;n uskoi vie[A]lä liittyvän yhteen.

S[D]aman trippik[Bb]uoleman et[F]eiseen.   [A]

H&aum[D]l;net katsomaa[Bb]n sai tyhjyytee[F]n, näk[A]i elämän ja kuoleman.

[D]Käs[C]i k&aum[Bb]l;dess[C]ä [D]kulkev[C]an.   [Bb]  K&aum[C]l;si kädessä kulkevan.

[D] [A] [Bb] [A]  x2

Ja minä seison vierellä ihmisen, joka matkansa päässä on.
Minä rinnalla ihmisraunion, joka palaa.
Maan päälliseen helvetintuleen hänen ruumiinsa hajoaa.
Oma matkani jatkukoon, olen eläin. Olen eläin.
Olen eläin.

(Kertsi taas)

Ja loppuun vielä sama  [D] [A] [Bb] [A]

Jotenkin näin se menee. Loput samoilla soinnuilla.
Virheitä voi olla, mutta sou vat.